Siirry sisältöön

Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on laskenut ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille vuosille 2005–2017. Päästöt on laskettu ensimmäistä kertaa kaikille kunnille yhdenmukaisella, uudella laskentamenetelmällä. Jatkossa tulokset päivitetään vuosittain.

Tutustu kuntien päästötietoihin:
SYKE – kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt(siirryt toiseen palveluun)

Laskentamenetelmä

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ALas-mallilla. Tällä sivulla kuvataan ALas-mallin laskentaperiaatteet. Laskennan yksityiskohtainen kuvaus löytyy raportista SYKEn raportista 25/2020 Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta – ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018.

ALas 1.1 – kattaa 310 kuntaa ja vuodet 2005-2018. Mallia päivitetään tarpeen mukaan ja tuoreimmat tulokset julkaistaan vuosittain. Päästöistä lasketaan eri päästösektoreiden hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt sekä F-kaasut omana kokonaisuutenaan. Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Bioperäiset polttoaineet ovat hiilidioksidin osalta laskennallisesti nollapäästöisiä. Päästöjen lisäksi lasketaan eri toimintojen energiankulutus.

ALas-mallin laskentatapa on käyttöperusteinen, jossa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan kulutuksen perusteella, riippumatta niiden maantieteellisestä syntypaikasta. Laskenta vastaa pääpiirteissään GHG Protocolin GPC-standardin perustasoa lisättynä maataloudella, henkilöautojen aluerajojen ulkopuolelle ulottuvalla liikenteellä, F-kaasuilla ja verkostohävikillä, mutta ilman standardiin kuuluvaa paikallista lentoliikennettä.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu ALas 1.1:n päästösektorit ja niiden laskentaperiaatteet. Hinku-laskenta on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli.

Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa:

  • päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä,
  • teollisuuden sähkönkulutusta,
  • teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä
  • kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Lisäksi alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.

ALas-mallilla lasketaan kaikki tulokset myös ilman Hinku-laskentasääntöjä sekä jaettuna päästökauppa- ja taakanjakosektoreille.

Lämmitystarvekorjausta ei käytetä eri vuosien tai paikkakuntien välisten erojen tasoittamiseen. Sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitosten päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää.

ALas 1.1 ei sisällä seuraavia sektoreita:

  • Lentoliikenne
  • Ulkomaan laivaliikenne
  • Jäänmurtajat
  • Teollisuusprosessit
  • LULUCF

ALas 1.1:n päästösektorit ja laskentaperiaatteet

Taulukko. ALas 1.1:n päästösektorit ja laskentaperiaatteet.

PäästösektoriLaskentaperiaateHinku-laskentaHuomioita
Kaukolämpö – päästökauppaKulutusOnKunnassa tapahtuva tuotanto + ostot – myynnit.
Alasektorit: asuminen, palvelut, teollisuus ja maatalous.
Kaukolämpö – taakanjakoKulutusOn
ÖljylämmitysAlueOnAlasektorit: asuminen, palvelut, teollisuus ja maatalous.
SähkölämmitysKulutusOnSuomalainen keskiarvosähkö, kuukausikerroin.
Alasektorit: asuminen, palvelut, teollisuus ja maatalous.
MaalämpöKulutusOn
PuulämmitysAlueOnPuun pienpoltto. Asuminen, palvelut, teollisuus ja maatalous.
Muu erillislämmitysAlueOnKaasu, RPÖ, turve, hiili. Asuminen, palvelut, teollisuus, maatalous.
KulutussähköKulutusOnSuomalainen keskiarvosähkö.
Alasektorit: Asuminen, palvelut, teollisuus ja maatalous.
Teollisuuden sähköKulutusEi
HenkilöautotKulutusOnKuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta.
Alasektorit: tiet ja kadut.
Moottoripyörät ja mopotKulutusOn
Linja-autot – läpiajoAlueEiMuihin kuntiin rekisteröityjen ajoneuvojen suorite tarkasteltavalla alueella.
Alasektorit: Tiet ja kadut.
Pakettiautot – läpiajoAlueEi
Kuorma-autot – läpiajoAlueEi
Linja-autot – ei läpiajoaAlueOnAlueperusteiset päästöt vähennettynä läpiajolla = ”Oma tieliikenne”
Alasektorit: Tiet ja kadut.
Pakettiautot – ei läpiajoaAlueOn
Kuorma-autot – ei läpiajoaAlueOn
RaideliikenneAlueOnMetrot, raitiovaunut, lähijunat, henkilöliikenne sähkö ja diesel sekä tavaraliikenne sähkö ja diesel.
VesiliikenneAlueOnHuviveneet, matkustajalaivat ja risteilyalukset, rahtilaivat, kalastusalukset, työveneet sekä lautat ja lossit.
Teollisuus – päästökauppaAlueEiTeollisuuden polttoaineiden käyttö. Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä.
Teollisuus – taakanjakoAlueOn
TyökoneetAlueOnRakennus-, kaivos- ja teollisuus, tie-, maa- ja metsätalouskoneet sekä muut työkoneet.
F-kaasutAlueOnKaupan ja ammattikeittiöiden kylmälaitteet, rakennusten ilmastointi, ajoneuvojen ilmastointi ja muut lähteet.
MaatalousAlueOnEläinten ruoansulatus, lannankäsittely ja peltoviljely; epäorgaaniset lannoitteet, orgaaniset lannoitteet, maaperä, muut.
Jätteiden käsittelyKulutusOnKunnassa tuotettu jätemäärä, riippumatta käsittelypaikasta. Alasektorit: kaatopaikat, jätevesien puhdistus, kompostointi ja mädätys; teollisuus ja yhdyskuntajäte.
Teollisuuden jätteetKulutusEi
KompensaatiotAlueOnTuulivoiman tuotannosta lasketaan päästöhyvitys suomalaisen keskiarvosähkön kertoimella.

Lisää aiheesta:

Lisätiedot:
SYKE
erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo
johannes.lounasheimo@syke.fi

SYKE
tutkija Santtu Karhinen
santtu.karhinen@syke.fi (tieliikenne)

SYKE
tutkija Hannu Savolainen
hannu.savolainen@syke.fi (raide- ja vesiliikenne)

SYKE
suunnittelija Tommi Forsberg
tommi.forsberg@syke.fi (F-kaasut)

SYKE
erikoistutkija Jouko Petäjä
jouko.petaja@syke.fi (kaatopaikat)