Materiaalihäviöindikaattori kuvaa kunnan alueella hukattujen resurssien määrää. Se mittaa kaikkea poltettua tai loppusijoitettua jätettä. Poltetut ja loppusijoitetut eli kaatopaikalle viedyt jätteet ovat poissa kierrosta eikä niiden materiaalisisältöä saada enää hyödynnettyä.

Materiaalihäviön laskenta

Indikaattori lasketaan Ympäristönsuojelun sähköisen valvonnan YLVA-tietojärjestelmän ja sitä edeltäneen VAHTI-järjestelmän tiedoista. Laskennassa huomioidaan kunnasta polttoon tai loppusijoitukseen lähtevät ja kuntaan polttoon tai loppusijoitukseen tulevat jätteet. Indikaattoria on päivitetty niin, että siinä huomioidaan kaikenlaisen jätteen poltto ja loppusijoitus, ei pelkän fossiilista alkuperää olevan materiaalin hukka, kuten aiemmin. Koska nykyisin tunnistetaan paremmin myös bioperäisten luonnonvarojen rajallisuus ja niiden käytön vaikutukset muun muassa luonnon monimuotoisuuteen, on tarpeellista seurata ja ymmärtää luonnonvarojen käyttöä kokonaisuutena.

Materiaalihäviöindikaattorin tulokset jaetaan kolmeen luokkaan:

1. materiaalihäviöt yhteensä,
2. materiaalihäviöt loppusijoitukseen ja
3. materiaalihäviöt polttoon.

Tiedot ilmoitetaan tonneina vuodessa kunnan asukasta kohden. Materiaalihäviöindikaattorin tulokset on nyt laskettu vuosille 2013, 2015, 2017 ja 2019. Vuoden 2021 seuranta julkaistaan vuoden 2023 aikana.

Kunnan talousrakenne vaikuttaa materiaalihäviöihin

Materiaalihäviöindikaattorin tulokset riippuvat kunnan talousrakenteesta, teollisesta toiminnasta ja kunnan roolista jätehuollossa. Raskas teollisuus ja jätehuollon toimintojen, kuten kaatopaikan tai jätteenpolttolaitoksen, sijoittuminen kunnan alueelle lisää kunnan materiaalihäviöitä.

Tästä syystä eri kuntien tuloksia ei kannata vertailla toisiinsa. Mielenkiintoisempaa on tarkastella yksittäisen kunnan kehityssuuntaa pidemmällä aikavälillä.

Tuloksiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Luotettavan, kuntakohtaisen tiedon saatavuus jätteistä on vielä heikkoa. YLVA- ja VAHTI-järjestelmien tiedot soveltuvat heikosti kuntakohtaiseen tarkasteluun. Seurantatulokset tulee nähdä suuntaa-antavina.

Usein kysytyt kysymykset materiaalihäviöistä

Miksi kunnan X materiaalihäviöt ovat paljon suuremmat kuin kunnalla Y?

Kunnan X alueella on todennäköisesti enemmän raskasta teollisuutta tai jätteidenkäsittelytoimintaa kuin kunnassa Y. Onko kunnassa X esimerkiksi kaivos, sellu- tai paperitehdas, jätteenpolttolaitos tai suuri kaatopaikka? Tällaiset toiminnot lisäävät materiaalihäviöitä, koska ne tuottavat paljon poltettavaa tai kaatopaikalle päätyvää jätettä. Vertailun sijasta on parempi tarkastella yksittäisen kunnan kehityssuuntaa, joka voi paljastaa resurssien käytön tehostumista.
Tarkoittaako suuri materiaalihäviö sitä, että kuntalaiset tuottavat paljon jätteitä eivätkä lajittele?

Materiaalihäviön suuruuteen vaikuttaa lähinnä alueen teollisuus ja jätteenkäsittelytoiminnot. Jos kunnassa on jätteenpolttolaitos, kunnan alueelle tuodaan jätteitä monista muista kunnista. Ne kuitenkin näkyvät jätteenpolttolaitoksen ”kotikunnan” luvuissa. Kotitalouksien tuottamat jätteet ovat vain joitakin prosentteja kokonaisjätemäärästä, joten ne eivät yleensä erotu materiaalihäviöindikaattorin tuloksissa. Kotitalouksien tuottamat jätteet ovat vain joitakin prosentteja kokonaisjätemäärästä, joten ne eivät yleensä erotu materiaalihäviöindikaattorin tuloksissa. Kotitalouksien jätteiden alueellista seurantaa kuitenkin kehitetään täydentämään materiaalihäviöindikaattoria.

Miksi materiaalihäviöt kasvavat, vaikka jätteiden vienti kaatopaikoille vähenee?

Suurimmalla osalla Fisu-kunnista materiaalihäviöt kasvoivat vuosina 2013-2017. Seitsemällä kunnalla kymmenestä kaatopaikalle päätyvät häviöt kuitenkin laskivat. Polton lisääntyminen nosti yli puolella kunnista materiaalihäviöiden kokonaismäärää.

Miksi materiaalihäviöindikaattori on laskettu vain joillekin kunnille?

Materiaalihäviöindikaattori on Fisu-kuntaverkoston eli Finnish Sustainable Communities -edelläkävijäkuntien verkoston seurantaindikaattori. Indikaattori lasketaan Suomen ympäristökeskuksessa Fisu-verkoston kunnille, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan jätteettömyyttä.

Miksi Iin kunnan materiaalihäviöitä ei näy, vaikka Ii on Fisu-kunta?

Iin kunnan jätemäärät ovat pieniä esimerkiksi vähäisen teollisen toiminnan vuoksi. Kunnassa ei ole juurikaan jätteenkäsittelytoimintaa, kuten jätteiden polttoa tai kaatopaikkasijoitusta, vaan jätteet viedään käsiteltäväksi lähialueen muihin kuntiin. Iin materiaalihäviöt jäävät niin pieniksi, ettei tuloksia voida ilmoittaa.

Mitä kunnan pitäisi tehdä, jotta materiaalihäviöt lähtisivät laskuun?

Kunnat voivat parantaa yrityksen edellytyksiä toteuttaa materiaalitehokkuustoimiaja kannustaa alueensa yrityksiä materiaalitehokkuuden edistämiseen, kuten esimerkiksi teettämään materiaalitehokkuuskatselmuksia. On myös tärkeää, että kunnat kannustavat asukkaita tehokkaampaan yhdyskuntajätteiden lajitteluun lisäämällä neuvontaa, jätteiden keräyspisteiden tarjontaa sekä jäteasemien saavutettavuutta parantamalla, vaikka yhdyskuntajätteen suhteellinen osuus materiaalihäviöistä onkin vähäinen.

Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista Euroopan komissio ei ole vastuussa.