Fisu-verkoston kunnat jatkavat ilmasto- ja talousjohtamisen integrointityötä pureutumalla kuntien tiedolla johtamisen niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat ilmastotyön tuloksellisuuteen ja kustannuksiin. Näitä ovat tiedon kerääminen, käytettävät tietojärjestelmät ja tiedon hyödyntäminen.

Fisu-verkoston kunnat integroivat ilmastotavoitteiden käytännön toimeenpanoa osaksi kunnan talousjohtamista ja sen prosesseja vuodenvaihteessa päättyneessä kaksivuotisessa Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtaminen (Reetta) -hankkeessa.

Haastattelujen, kuntien itsearviointien ja pilotoinnin avulla kehitettiin malli ilmastotyön ja talousjohtamisen integrointiin ja tuotiin ilmasto- ja resurssiviisausasiat siten vahvemmin kunnan normaaliin toimintaan.

Lisäksi kunnat tunnistivat puutteita ja pullonkauloja, jotka vaikeuttavat ilmasto- ja talousjohtamisen keskinäistä työstämistä, tarkastelua ja toimeenpanoa.

Näitä ovat olennaisen tiedon tunnistaminen, sen saatavuuden varmistaminen ja ajantasaisuus sekä seurannan järjestäminen osana jo olemassa olevaa johtamisjärjestelmää tai toimintamallia.

Huomio resurssiviisaustoimien ilmasto- ja kustannusvaikutuksiin

Työtä jatketaan Resurssiviisaiden kuntien tiedolla johtaminen (Reijo) -jatkohankkeessa. Tarkoituksena on keskittyä tiedolla johtamisen niihin osa-alueisiin, jotka vaikuttavat ilmastotyön tuloksellisuuteen ja kustannuksiin. Näitä ovat tiedon kerääminen, käytettävät tietojärjestelmät kuten kuntien talousjärjestelmät sekä tiedon hyödyntäminen kuten oleellisen tiedon tunnistaminen ja esittäminen kuntapäättäjille.

“Ilmastotyön kustannus- ja vaikutustiedon näkyväksi tekeminen on tärkeää. Samalla on osallistettava kunnassa useampi eri toimiala ja päättäjäporras. Tarpeellista tietoa on tuotettava ja hyödynnettävä koko toimintaprosessin ajan”, muistuttaa johtava asiantuntija Okariina Rauta Motivasta.

Seitsemän Fisu-verkoston kuntaa (Ii, Joensuu, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Turku ja Vaasa) selvittää kunnille tyypillisten ilmastotoimenpide-esimerkkitapausten kautta, millaista tietoa ja luokittelutekijöitä on olemassa, millaisista järjestelmistä tai muista lähteistä sitä on saatavissa ja miten tietoa kunnissa nyt kerätään.

Tämän jälkeen selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää tietoa, kartoitetaan hyödyntämisen vaatimat konkreettiset toimenpiteet ja niiden mahdollinen aikataulu sekä toimenpiteiden riippuvuuksia ja ehtoja. Lopuksi tarkastellaan saadun tiedon käyttöä päätöksenteossa ja seurannassa.

Tutustu Reijoon:
Resurssiviisaiden kuntien tiedolla johtaminen (REIJO)

Lisätiedot:

Motiva Oy
johtava asiantuntija Okariina Rauta
okariina.rauta@motiva.fi

Syke
suunnittelija Venla Riekkinen
venla.riekkinen@syke.fi