Resurssiviisaat Fisu (Finnish Sustainable Communities) -kunnat ovat yhdessä rakentaneet mallin ilmasto- ja talousjohtamisen kytkemiseksi. Tämä tarjoaa kaikille kunnille apua siihen, kuinka ilmastotyö käytännössä sovitetaan kunnan vuosittaiseen taloussuunnitteluun ja -seurantaan.

”Mallissa on vaihe vaiheelta kuvattu, miten ilmastoasiat kytkeytyvät kunnan vuosittaiseen budjettikiertoon ja miten ilmastoasiat pitäisi huomioida suunnittelussa, talousarviossa, seurannassa ja tilinpäätöksessä”, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Anna Sahiluoma Motivasta.

Uraauurtavan mallin työstämiseen ovat osallistuneet Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Riihimäki ja Turku kukin omista lähtökohdistaan ja kehitystarpeistaan. Mukana työskentelyssä oli ilmastoasiantuntijoiden lisäksi myös kuntien talousosaajat. Työ tehtiin osallistuvien kuntien, ympäristöministeriön, Kuntarahoituksen ja Sitran rahoittamassa Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtaminen (Reetta) -hankkeessa.

Tuloksena kaikille kunnille tarjotaan käytännön työkaluja ja malliasiakirjoja, jotka on koottu Fisun verkkosivuille. Mallin eri osa-alueista on koostettu materiaalia ja hyviä esimerkkejä.

”Yksi merkittävä oppi on ollut kuntien sisäisen keskustelun merkitys yli toimialarajojen. Poikkileikkaavia teemoja on edistettävä yhdessä kunnan taloustiimin kanssa, jotta saadaan vaikuttavuutta”, Sahiluoma korostaa.

Talous- ja ilmastojohtamisen yhteen sovittaminen on jatkuva prosessi. Jokaisen kunnan olemassa olevat toimintatavat, organisaatiokulttuuri ja resurssit vaikuttavat merkittävästi työhön. Kerralla ei kuitenkaan tule valmista kellään.

Pitkäjänteistä työtä tiedolla johtamisen parantamiseksi

Lähivuosina kunnat joutuvat yhä useammin kohtaamaan ilmastonmuutoksen etenemisen ja ratkaisemaan monia siihen liittyviä käytännön ongelmia. Sekä talouden vuosikierron että päästövähennysten näkökulmasta vuosi on lyhyt aika. Tavoitteita pitäisikin edistää pitkäjänteisesti.

”Reetta-hanke on ollut vaikuttava ja vakuuttava hanke ilmasto- ja talousjohtamisen kytkemisessä kuntien jokapäiväiseen toimintaan. Erinomainen esimerkki verkostomaisesti tehdystä projektista, jossa on mukana aktiivisia ja innovatiivisia edelläkävijäkuntia. Hienoa on, että työ jatkuu luontevasti Fisu-verkoston uudessa yhteishankkeessa”, toteaa ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläinen ympäristöministeriöstä.

Kunnissa tuotetaan valtava määrä tietoa, mutta sen hyödyntämisessä on vielä parantamisen varaa. Fisu-verkoston edelläkävijäkunnat kokeilevat ja testaavat ratkaisuja, joita sitten jaetaan laajemmin kuntakentän hyödyksi.

”Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä. Kannattaa kopioida parhaat käytännöt ja soveltaa niitä oman kunnan toimintaan. Reettaa seuraavassa Resurssiviisaiden kuntien tiedolla johtaminen (Reijo) -hankkeessa on tarkoitus pureutua uusiin tapoihin kerätä ja hyödyntää entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin erilaista resurssiviisaustietoa”, erityisasiantuntija Janne Pesu Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Tiedon kerääminen yksittäisistä hankkeista tai hankinnoista saattaa olla paljon vaikeampaa kuin on ajateltu. Kokonaistavoitteen saavuttamiseksi ja seuraamiseksi keskeisten hankkeiden ja hankintojen päästövähennyksien, kustannuksien ja säästöjen seuraaminen on tärkeää, jotta myös poikkeamiin pystytään puuttumaan.

Tutustu talous- ja ilmastojotamisen malliin Fisun verkkosivuilla:
Johtaminen

Tutustu hankkeessa tuotettuihin muihin aineistoihin:
Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtaminen (REETTA)

Lisätietoja:
Motiva Oy
asiantuntija Anna Sahiluoma
anna.sahiluoma@motiva.fi
puh. 044 551 4124

Suomen ympäristökeskus
erityisasiantuntija Janne Pesu
janne.pesu@syke.fi
puh. 050 341 2897

---

Fisuun kuuluu tällä hetkellä yksitoista kuntaa. Fisu-verkoston koordinaattoreina toimivat Suomen ympäristökeskus Syke ja Motiva, jotka yhdessä muodostavat Fisu-kuntia tukevan palvelukeskuksen.