Kuntien tiedolla johtamisen esimerkkitapaukset

Syksyllä 2023 kunnat selvittivät ilmastotoimenpidekokeilujen avulla, millaista tietoa ja luokittelutekijöitä on olemassa, mitä tarvittaisiin, millaisista järjestelmistä tai muista lähteistä sitä on saatavissa ja miten tietoa kunnissa nyt kerätään.

Ii luo yhdenmukaisen mittariston kuntastrategian tavoitteiden seurantaan

Ii tuo esimerkkitapauksessaan resurssiviisauden osaksi kunnan strategista johtamista ja vaikuttavuuden seurantaa. Aiemmin päättyneessä Reetta-hankkeessa kehitettiin talouden ja resurssiviisauden seurantataulukko, johon Ii aikoo täydentää uuden kuntastrategiansa tavoitteet. Kunnan tavoitteena on luoda yhdenmukaiset mittarit, joilla voidaan arvioida ja seurata kuntastrategiaa toteuttavien toimenpiteiden vaikuttavuutta muun muassa resurssien, kasvun ja ilmaston näkökulmasta.

Joensuussa kehitetään tiedolla johtamista vähähiilisen infrarakentamisen pilotissa

Joensuun esimerkkitapaus on kaupungin oma vähähiilisen infrarakentamisen pilotti. Näädänkadulla sijaitsevassa kaupungin omassa urakassa on tarkoitus kehittää vähäpäästöistä ja kiertotaloutta hyödyntävää infrarakentamista. Lisäksi pilotissa kehitetään rakentamisprosessin järjestelmällistä seurantaa. Joensuun on tarkoitus selvittää, millaista tietoa infrarakentamisessa tarvitaan, missä se sijaitsee ja miten sitä voidaan laajemmin hyödyntää sekä rakentamisen kehittämisessä että ilmastotyön seurannassa. Infrapilotista saatuja oppeja hyödynnetään kaupungin ilmastotyön seurannan kehittämisessä.

Kuopio arvioi kunnallisteknisen rakentamisen kustannus- ja ilmastovaikutuksia

Kuopion esimerkkitapauksessa tehdään kunnallisteknisen rakentamisen euro- ja vaikutustarkasteluita. Tarkasteluissa kiinnitetään huomiota suunnitteluvaiheen kustannus- ja ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja niiden raportointiin. Kuopio on valinnut kunnallisteknisen rakentamisen esimerkiksi Telkkistentien, joka on kärsinyt pahoista routavaurioista. Telkkistentien saneerauksen suunnittelussa, kilpailutuksessa ja urakassa on otettu huomioon hiilineutraalius- ja resurssiviisaustavoitteita.

Lahti tekee kestävän liikkumisen rahoituksesta näkyvämpää

Lahti haluaa tehdä esimerkkitapauksensa avulla ilmastotyöstään entistä avoimempaa. On tärkeätä tuoda näkyviin myös ne eurot, joita ilmastonmuutoksen torjuntaan tai sopeutumiseen käytetään. Lahdessa liikenne on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Niinpä kestävän liikkumisen edistämiseksi tehdään ja on tehty toimenpiteitä jo pitkään. Liikkumistapojen valinta on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen asia, joten kaupunki voi vaikuttaa ainoastaan osittain kestävän liikkumisen edistymiseen. Kestävän liikkumisen rahoitus kaupungin budjetissa on jakaantunut moneen eri kohtaan sekä investointi- että käyttötalouteen. Lahdessa tavoitteena on määritellä kestävän liikkumisen edistämiseen käytetty ja saatu rahoitus vuoden 2023 osalta. Jatkossa kestävän liikkumisen rahoituksesta raportoitaisiin tilinpäätöksen yhteydessä kerran vuodessa.

Turku arvioi investointejaan EU:n kestävän rahoituksen taksonomialla

Turku on ottanut käyttöönsä ilmastobudjetoinnin, jonka pohjana on käytetty vuonna 2022 julkaistua EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa. Budjetoinnissa tunnistettiin kaupungin tekemät investoinnit, jotka tukevat Turun ilmastosuunnitelman tavoitteita. Samalla kaupunki arvioi, miten investointiprosessia voisi kehittää niin, että investoinnit ovat jatkossakin taksonomian mukaisia. Investointiprosessin tueksi kehitetään nyt tietoalustaa, joka helpottaa investointihankkeiden arviointia, raportointia ja tiedon visualisointia. Lopullisen tietoalustan tarkoituksena on sisältää arviointiin liittyvät tiedot yhdessä paikassa, jossa niitä voidaan tarkastella samanaikaisesti vertailun helpottamiseksi.

Vaasa rakentaa keskustan lävistävää pyöräilyväylää

Vaasa aikoo esimerkkitapauksessaan helpottaa pyöräilyä kaupungin keskustassa. Pyöräily kaupungin keskustassa on hankalaa, koska vanhoissa asemakaavoissa ja katusuunnitelmissa erillisten pyöräilyreittien tarvetta ei tunnistettu. Kun pyöräilylle luodaan paremmat olosuhteet, nostetaan pyöräilyn kulkutapaosuutta. Pyöräilyn suosion kasvusta seuraa päästövähennyksiä, ilmanlaadun parantumista ja terveyshyötyjä. Vaasa huomioi resurssiviisauden pyöräilyväylän rakentamisessa käyttämällä kaivuumassoja uudelleen sekä käyttämällä lähialueella syntyvää jätettä viherrakentamisen kasvukerroksena. Myös urakan aikana käytettävien työkoneiden valinnassa on painotettu vähäpäästöisyyttä.

Lappeenrannan ilmastotoimenpidekokeilu päivittyy sivulle myöhemmin.