Meillä Jyväskylässä resurssiviisaus tarkoittaa kestävän arjen tekoja. Sitä, että pidämme yhdessä huolta ympäristöstämme ja hyvinvoinnistamme. Käytämme energiaa järkevästi ja tilamme taipuvat moneen käyttöön. Kompaktissa kaupungissamme on helppo liikkua fiksusti. Kulutamme vähemmän ja kierrätämme tehokkaasti. Luontoelämykset löytyvät läheltä.

Nuorekas Jyväskylä on kasvava, 146 000 asukkaan kaupunki sekä yksi Suomen vetovoimaisimmista alueista ja suosituimmista muuttokohteista. Jyväskylässä on tiivis kaupunkikeskusta ja suuren kaupungin sykettä mutta myös luonto ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet lähellä. Monin paikoin veden äärellä kulkevat kävely- ja pyöräilyreitit ja jatkuvasti lisääntyvät lähiliikuntapaikat ovat hyvin hoidettuja. Jyväskylä on paras paikka arkiliikkujalle, mutta myös huippu-urheilijalle treenata ja opiskella. Tapahtumavilkkaassa Alvar Aallon pääkaupungiksikin kutsutussa kaupungissa, jossa myös kulttuuritarjonta on monipuolista, löytyy tekemistä ja elämyksiä jokaiselle ympäri vuoden.

Jyväskylä on tunnettu yliopisto- ja koulutuskaupunki, jossa opiskelijoita on 40 000. Noin joka neljäs vastaantulija on opiskelija ja kolmanneksella aikuisista on korkeakoulututkinto. Yritysten kasvu on Jyväskylässä vahvaa erityisesti liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin sekä uudistuvan teollisuuden toimialoilla. Lisäksi Jyväskylä on yksi Suomen ICT- ja kyberturvallisuusosaamisen kasvukeskuksista. Jyväskylä on vahvasti uudistuva liike-elämän kasvukeskus keskellä Suomea.

Resurssiviisaus osana kaupungin strategista työtä

Jyväskylä tunnetaan myös resurssiviisauden kotikaupunkina. Kaupunkina, joka tavoittelee pitkäjänteisesti päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja kestävää elämäntapaa, ja jossa myös asukkaat osallistuvat aktiivisesti monin tavoin elämänlaatunsa parantamiseen. Resurssiviisaus onkin yksi Jyväskylän kaupungin strategisia kärkiä.

Jyväskylässä on tehty aktiivisesti kestävän kehityksen työtä jo 1990-luvun loppupuolelta ja vuonna 2013 Jyväskylä nosti kaupunkistrategian yhdeksi kärjeksi resurssien viisaan käytön. Kaupunkikonsernin resurssiviisaustoimenpiteet on koottu Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelmaan, joka laadittiin vuonna 2019 ja päivitettiin viimeksi syksyllä 2022.

Energiatehokkuuden tavoittelu on ollut yksi Jyväskylän kaupungin resurssiviisauden olennaisimmista osa-alueista jo pitkään. Kaupunki liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) vuonna 1997 ja on toteuttanut energiasäästöjä ja uusiutuvan energian käyttöönottoa edistäviä toimenpiteitä jo kolmen sopimuskauden ajan.

Kaupunki on mukana myös EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa (Covenant of Mayors), johon se liittyi vuonna 2016. Sopimuksen myötä kaupunki on sitoutunut hillitsemään ilmastonmuutosta päästövähennysten avulla sekä toteuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimenpiteitä.

Jyväskylä on lisäksi ollut Reilun kaupan kaupunki vuodesta 2016. Reilun kaupan kaupunkina eettisyys ja vastuulliset hankinnat on tuotu entistä vahvemmin osaksi kaupungin toimintaa. Kaupunki osallistuu vuosittain myös Reilun kaupan viikkoon.

Viimeisimpänä vuoden 2022 lopulla Jyväskylä teki luontopositiivinen Jyväskylä -yhteiskuntasitoumuksen. Sitoumuksen tavoitteena on turvata luonnon kantokyky ja monimuotoisuus sekä ehkäistä luontohaittoja. Sitoumuksen tavoitteiden toteuttamiseksi Jyväskylässä tullaan tulevina vuosina esimerkiksi lisäämään kaupunkivihreää, kunnostamaan vesistöjä, toteuttamaan erilaisia ennallistamishankkeita sekä laatimaan luonnonsuojeluohjelma.

Resurssiviisautta kaupunkiorganisaatiossa ja sen ulkopuolella

Jyväskylässä resurssiviisaus näkyy monin tavoin eri resurssiviisauden osa-alueilla.

Olemme jo vuosia tehneet aktiivisesti ja pitkäjänteisesti toimenpiteitä lisätäksemme niin asukkaiden kuin kaupunkiorganisaation henkilöstönkin fiksua liikkumista. Henkilöstöä olemme kannustaneet fiksuun liikkumiseen muun muassa kestävän liikkumisen pilotilla. Pilotissa hallintokorttelin henkilöstöpysäköinti muutettiin maksulliseksi ja kertyneillä pysäköintimaksuilla katetaan henkilöstölle suunnattu joukkoliikenne-etuus sekä säännöllisiä pyöränhuoltopalveluja henkilöstön omien polkupyörien huoltamiseksi.

Myös asukkaiden kestävää liikkumista edistetään jatkuvasti; muun muassa syksyllä 2022 valmistunut kaupungin ensimmäinen pyöräkatu kaupungin keskustassa helpottaa pyöräilijöiden liikkumista vilkkaasti liikennöidyllä katuosuudella. Kaupunki tarjoaa myös virkakäytössä olevia yhteiskäyttöisiä sähköautoja asukkaidensa käyttöön virka-aikojen ulkopuolella sekä viikonloppuisin.

Kulutuksen resurssiviisaus näkyy kaupunkiorganisaatiossa muun muassa Tavarat kiertoon-järjestelmän hyödyntämisellä: vanhat kalusteet ja tavarat on mahdollista kierrättää organisaation sisällä uuteen käyttöön eikä uusia kalusteita tarvitse aina hankkia lainkaan. Kaupungin ruokapalveluissa puolestaan kouluruokailun linjastohävikkiä on vähennetty tarjoamalla hävikkilounasta muutamilla kouluilla lounasaikojen jälkeen lähialueen asukkaille. Linjastolle jäänyt ruoka saadaan näin myytyä vielä eteenpäin eikä hävikkiä synny.

Resurssiviisaus on ollut olennainen osa myös Jyväskylän seudun jätehuoltoa jo pitkään. Jyväskylässä biojätteen erilliskeräys alkoi jo 1990-luvun puolivälissä ja siitä se laajeni pikkuhiljaa kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Vuonna 2017 Jyväskylässä alkoi biokaasun tuotanto paikallisen jäteyhtiön Mustankorkean biokaasulaitoksella. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Vuonna 2022 Mustankorkealla tuotettua biokaasua myytiin 820 000 kiloa.

Jyväskylä on tiiviistä kaupunkirakenteestaan huolimatta luonnonläheinen kaupunki. Kaupunkikeskustaa ympäröi viher- ja virkistysalueiden kokonaisuus Kehä Vihreä, joista tunnetuimpia osia ovat Harju, Lutakonranta ja Tourujoki. Kehä Vihreän reitiltä löytyy myös kaikille avoin villiyrttipuisto, josta kuka tahansa saa kerätä villiyrttejä omiin tarpeisiin.

Yhteistyöllä kohti kestävää arkea

Jyväskylän kaupunki ei toteuta resurssiviisautta yksin vaan työhön on kannustettu aktiivisesti mukaan niin alueen asukkaat, yritykset kuin yhteisötkin. Esimerkiksi eri hankkeiden kautta tehdään aktiivisesti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa yhteisten resurssiviisaustavoitteiden saavuttamiseksi. Circwaste käyttäjälähtöiset kokeilut -hankkeessa on usean vuoden ajan toteutettu asukaslähtöisiä arjen kiertotalouden kokeiluja, joiden avulla on lisätty asukkaiden tietoisuutta kiertotaloudesta ja kestävästä elämäntavasta. Kokeiluilla on konkreettisesti pyritty helpottamaan muun muassa kestävää liikkumista, tavaroiden tai laitteiden yhteiskäyttöä, jätteiden lajittelua ja kierrätystä tai tavaroiden käyttöiän pidentämistä.

Kaupunki myös viestii aktiivisesti resurssiviisaustyöstään asukkailleen ja pyrkii ajankohtaisviestinnällä lisäämään asukkaidensa tietoisuutta kestävästä arjesta ja resurssiviisaudesta. Kaupunki muun muassa toteutti energiateemaisen JyväskyläCast podcast-sarjan ja otti käyttöön kaikille avoimen kaupungin resurssiviisaustyön seurantapalvelun Ympäristövahdin loppuvuodesta 2022.

Laaja-alaisessa yhteistyössä resurssiviisaan Jyväskylän rakentamisessa ovat mukana myös alueen lukuisat oppi- ja tutkimuslaitokset sekä jatkuvasti lisääntyvässä määrin myös yksityinen ja kolmas sektori. Keski-Suomeen on perustettu vuonna 2019 myös Ympäristövastuullisten yritysten verkosto eli YmpyräKS yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen kauppakamarin, Keski-Suomen Yrittäjien sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun bio- ja kiertotalouden yrityskiihdyttämö BioPaavon kanssa. Erityisen maininnan ansaitsee myös Jyväskylän yliopistossa toimiva resurssiviisausalan tutkimukseen keskittynyt JYU.WISDOM -verkosto, joka tarjoaa monitieteistä osaamistaan koko alueen kestävän elinvoiman edistämiseksi.

FISU-verkosto on tarjonnut Jyväskylälle ainutlaatuista hankeyhteistyötä muiden edelläkävijäkuntien ja -kaupunkien kanssa sekä tärkeitä oivalluksia organisaation resurssiviisaustyön kehittämiseksi yhteisten keskustelujen ja muun yhteistyön kautta.

Lisätietoja: https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/resurssiviisaus(siirryt toiseen palveluun)

Yhteystiedot:
ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen
puh. 050 526 0436

ympäristöasiantuntija Mervi Saukko
puh. 050 365 0886

ympäristöasiantuntija Outi Manninen
puh. 040 565 3066

ympäristöasiantuntija Veli-Heikki Vänttinen
puh. 050 311 8853

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi

---

Jyväskylän kaupunki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)