Turku
Kiertotalouden kehitys on Turun alueella ja Varsinais-Suomessa hyvässä vauhdissa, ja alueen toimijat ovat sitoutuneet siihen vahvasti. Turun seudulla on paljon kiertotaloustoimijoita: Vuonna 2021 tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Alueella tehdään aidosti yhteistyötä ja jaetaan tietoa resurssiviisauden periaatteista esimerkiksi säännöllisten tapaamisverkostojen avulla. Alueen isot kiertotalouskeskittymät kuten Topinpuisto, Green Industry Park, Smart Chemistry Park ja Turku Business Region edistävät kiertotalouden yhteistyötä yli kuntarajojen.
Turun kaupunki on kaksikielinen ja kansainvälinen koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen paikka, jossa korkeakoulut ja yritykset tekevät yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi. Kaupungissa toimii kuusi korkeakoulua, joissa on yhteensä noin 40 000 opiskelijaa. Kiertotalouden osaamisvajeeseen on vastattu lisäämällä korkeakoulujen tarjoamaa kiertotalouskoulutusta.
Maantieteellisesti resurssiviisauden tavoitteisiin vaikuttaa Turun sijainti Saaristomeren rannalla. Alue on biologisesti monimuotoinen ja hauras. Turku on luontokaupunki, jossa on eniten uhanalaisia lajeja Suomen kaupungeista ja vahva luonnon monimuotoisuus.
Alue on myös kansallisesti tärkeä ruokatalouden ja -kulttuurin keskus, jossa on paljon maatiloja ja elintarviketeollisuutta. Työtä tehdään esimerkiksi kasvisproteiinien jalostuksen ja maaperän hyvinvoinnin parissa. Teollisuudessa korostuvat lisäksi isot klusterit meriteollisuuden, hyvinvointiteollisuuden ja elämysteollisuuden alueilla.
Käytännön työ
Turun kaupungin ilmastopolitiikan päätavoitteena on hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin, sekä kattava varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Turun kaupunki tähtää resurssiviisauden periaatteiden toteuttamiseen kaupunkistrategiansa mukaisesti viimeistään vuoteen 2040 mennessä.
Turussa resurssiviisauden tavoitteisiin vastataan kaupunkistrategian (2022) lisäksi kiertotalouden tiekartan (2021), ilmastosuunnitelman (2018, päivitetty 2022) ja luonnon monimuotoisuuden LUMO-ohjelman (2023) kautta. Lisäksi alueella on käytössä mm. metsäsuunnitelma (2019) ja Itämerihaasteen toimenpideohjelma (päivitetty 2023).
Turku pyrkii olemaan yksi maailman johtavista ilmasto- ja luontokaupungeista. Kaupungin ilmastotyössä on tunnistettu ja vahvistettu kiertotalouden, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kytköksiä. Turun alueella tapahtuvien päästöjen vähentämisen rinnalla pyritään vähentämään myös kulutuksen aiheuttamia alueen ulkopuolisia päästöjä. Kaupunkistrategian mukaisesti kiertotalous luo Turun seudulla hyvinvointia ja uusia työpaikkoja, sekä vahvistaa alueen taloutta, joka toimii luontoa kunnioittaen.
Turun kaupunki ja alueen muut toimijat osallistuvat aktiivisesti kansanväliseen kiertotaloutta kehittävään yhteistyöhön. Kiertotalouden tiekartassa resurssiviisautta edistetään viiden painopistealueen kautta: energia, ruoka, vesi, liikkuminen ja rakentaminen. Näiden kiertotalousratkaisujen kautta saavutetaan merkittävä siirtymä kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa. Valitut kohteet aiheuttavat merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin.
Energiajärjestelmässä resurssiviisautta on edistetty esimerkiksi Turun kaupungin omistaman Turku Energian toteutuneilla investoinneilla uusiutuvaan energiaan, panostamalla hukkalämmön talteenottoon ja kehittämällä lämmön varastointia. Turun kaupungin fossiilisten polttoaineiden käyttöä on onnistuttu vähentämään 55 % (vuosi 2021, verrattuna 1990). RESPONSE-hankkeessa (2020–2025) testataan ja kehitetään asumisen energiapositiivisuutta Turun Ylioppilaskylän rakennuksissa älykkäiden ja hiilineutraalien energiantuotannon, talotekniikan ja liikkumisen ratkaisuilla.
Ruokajärjestelmän piirissä toimii Turun yliopiston Flavoria-keskus, jossa tutkitaan ruoan kulutusta, digitaalisia alustoja ja hävikkiä. Turku-konsernin ruokapalveluita tarjoava yhtiö Arkea on kehittänyt ruoan hiilijalanjäljen laskentaa ja pilotoinut vähähiilistä reseptiikkaa. Vireän ruokakulttuurin alueena kaupungissa panostetaan paikallisiin raaka-aineisiin ja sesonginmukaisuuteen.
Vesijärjestelmän osalta Kakolan jäteveden puhdistamolla resurssiviisautta edistetään hukkalämmön ja ravinteiden talteenotolla. Lisäksi tehdään bioenergiayhteistyötä Gasumin kanssa. Humuksen käyttöä kehitetään viherrakentamisen tarpeisiin. RESIST-hankkeessa (2023–2027) luonnonvesien valuma-alueille kehitetään vesien hallintaan luontopohjaisia ratkaisuja osana EU:n sopeutumisen missiota.
Luontopohjaisia ratkaisuja edistetään myös kaupungin hulevesijärjestelmään liittyen ja viherseinien ja -kattojen kautta. Siniviherkerroin on käytössä kaupunkialueen suunnittelussa. Coevolvers-tutkimushankkeessa (2022–2026) luontopohjaisia ratkaisuja ja hyvittämistä kehitetään sosiaalinen näkökulma huomioiden Pansio-Pernon kaupunginosissa.
Luonnon monimuotoisuus huomioidaan vuosille 2019–2029 tehdyssä kaupungin metsäsuunnitelmassa, jossa noudatetaan jatkuvan kasvun periaatteita. Kuntanielu-tutkimushankkeessa (2022–2024) päästöjä lähestytään maankäyttösektorin hiilensidontamahdollisuuksien ja ekologisen- ja hiilikompensaation kehittämisen kautta.
Liikkumisen painopistealueella panostetaan vähähiiliseen liikkumiseen esimerkiksi Turun kaupungin joukkoliikenteen Fölin ajoneuvojen sähköistämisellä. Sähköinen kirjastoauto edistää resurssiviisautta lainaustoiminnan ja päästöttömyyden kautta. Kirjasto pilotoi myös sähköautojen lainaamista kuntalaisille. Polkupyöräverkostoa kehitetään kaupunkisuunnittelun osana. Kaupungin keskustaan on tehty talvipyöräilyreittejä, ja Iloa pyöräilyyn -brändin kautta kaupunkitilaan on tuotu pyörien huoltopisteitä.
Rakentamisessa kehitetään päästöttömiä työmaita, joilla on käytössä kiertotalouden mukaisia jätteistä tehtyjä HVO-polttoaineita. Kaupungin Välitila-mallissa tyhjiä toimitiloja annetaan kulttuuritoimijoiden ja asukasosallisuuden tarpeisiin. Tiedepuisto-alueesta kehitetään kokonaisvaltaista kiertotalouden oivaltamisalustaa, jolle tehdään oma kiertotalouden tiekartta. Alueen suunnittelussa on jo varhaisesta vaiheesta alkaen mukana LUMO-ohjelman mukaiset uuselinympäristöt.
Päästöjen seurantaa ja laskentamallia on kehitetty osana Kulma-hanketta (2020 alkaen), jossa selvitetään kaupungin kulutusperusteisia päästöjä. Ilmastoviestinnän ja asukasosallisuuden toimenpiteitä on kehitetty 1,5 asteen elämä -kampanjassa. Asukasosallistamista ja asukaslähtöisiä kiertotaloustoimenpiteitä on tarkasteltu myös Circular Turku -hankkeessa. Reilu siirtymä on keskeisesti mukana alueen kiertotalouden edistämisessä, kun hankkeen osana vuonna 2022 julkaistiin reilun siirtymän opas “Equitable Transitions Guidebook” työkaluksi oikeudenmukaiseen ja inklusiiviseen kestävyystyöhön.
Turun resurssiviisaustavoitteet
Turun kaupungissa ilmastotyötä on tehty vuodesta 2009 lähtien, jolloin valtuusto hyväksyi ensimmäisen ilmasto-ohjelman. Nykyiset ilmastotavoitteet on määritelty vuonna 2018 hyväksytyssä ilmastosuunnitelmassa, joka päivitetään valtuustokausittain. Turku tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2029, minkä jälkeen kaupunki on ilmastopositiivinen. Turku on vuonna 2030 yksi maailman johtavista ilmasto- ja luontokaupungeista, jossa merkityksellinen elämä ja kestävä elämäntapa kulkevat käsi kädessä. Resurssiviisaus saavutetaan vuonna 2040 tekemällä yhteistyötä alueen yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Tällöin luonnonvarojen ja muiden resurssien kulutus ja jätteiden tuotanto on minimoitu ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan. Turun ilmastotavoitteet on sidottu kaupunkistrategiaan ja ilmastosuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain ilmastoraporteissa. Kiertotalouden tiekartta edistää resurssiviisauden toteutumista viidellä eri painopistealueella.
Turun alueen päästöjä on onnistuttu vähentämään asetettuja tavoitteita nopeammin. Vuonna 2021 päästövähennyksiä on tehty 55 % vuoden 1990 tasosta. Turun alueen asukaskohtaiset päästöt ovat alhaisimmalla tasolla ja vähentyneet nopeimmin Suomen suurista kaupungeista. Päästöihin on vaikuttanut erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön nopea vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen energiantuotannossa. Samalla myös liikenteen päästöt ovat vähentyneet noin kolmanneksella vuoden 1990 tasosta.
Turun kaupunki johtaa osaltaan kehitystä kohti vahvaa paikallista kiertotaloutta, jolla on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Muutosta toteuttavien toimenpiteiden osana Turku tukee ja kannustaa yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita osallistumaan kiertotalouteen. Kiertotalouden tiekartassa läpileikkaavina teemoina ovat elinkeinoelämän yhteistyö, julkiset hankinnat ja reilu siirtymä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo toteutettu kiertotalouden periaattein.
Turun ilmastotyössä on tunnistettu ja vahvistettu kiertotalouden, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kytköksiä. Käytännön toimenpiteiden suunnittelussa on painotettu esimeriksi luontopohjaisia ratkaisuja. Tavoitteena on, että osallistuminen kiertotalouteen on kaikkien turkulaisten saatavilla, helppoa ja luo merkityksellisiä ja kokonaisvaltaisesti kestäviä elämätapoja. Kiertotalous luo Turun seudulla hyvinvointia ja uusia työpaikkoja, sekä vahvistaa alueen taloutta, joka toimii luontoa kunnioittaen.
Yhteyshenkilöt:
projektiasiantuntija Heli Huuskonen
heli.huuskonen@turku.fi
puh. 040 556 9417
projektiasiantuntija Iris Kriikkula
iris.kriikkula@turku.fi
puh. 040 589 949