Kemi, noin 19 400 asukkaan kaupunki Perämeren pohjukassa Meri-Lapissa, on Lapin läänin teollistunein. Kaupungilla on pitkät perinteet kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden, kuten sahatavaran, selluloosan, paperin ja kartongin, valmistuksessa.

Stora Enso Veitsiluoto Oy lopetti paperi- ja selluloosatuotantonsa syyskuussa 2021, minkä jälkeen kaupunki teki kaavamuutoksen Veitsiluodon tehdasalueelle. Muutoksen myötä alueelle on mahdollistettu muun muassa kiertotalousliiketoiminnan sijoittuminen. Tehdasalueelle on jo tullut uusia yrityksiä, erityisesti metallien kierrätyksen parissa, ja lisäksi alueelle suunnitellaan tekstiilikuitutehdasta, joka hyödyntäisi käytöstä poistettua tekstiilijätettä.

Edistääkseen vihreän siirtymän mukaista teollisuustoimintaa Kemiin ja laajemmin Kemi-Tornion talousalueelle kaupunki on selvittänyt teollisen mittakaavan aurinkovoimalan sijoittumismahdollisuuksia.

Ympäristösertifikaatti ja kestävän kehityksen sitoumukset

Vihreä Kemi -ajattelu ja -toimintatapa on keskeinen osa kaupungin strategiaa. Se perustuu vähähiilisyyteen, resurssiviisauteen sekä ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Näiden periaatteiden odotetaan ohjaavan paitsi kaupungin toimintaa myös sidosryhmiä.

Kemi laati jo vuonna 1997 sisäisen kestävän kehityksen ohjelman, joka pohjautui vuoden 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin kansainvälisiin sopimuksiin kestävän kehityksen edistämisestä.

Kemin kaupungille myönnettiin ISO 14001:2015 -ympäristösertifikaatti ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Kemi on ensimmäinen manner-Suomen kunta, jolle tämä sertifikaatti on myönnetty.

Sertifikaatti kattaa kaupunginkanslian ja johtamisen, hankintatoiminnot ja materiaalikeskuksen sekä kaupungin koulut, päiväkodit, kirjaston, historiallisen museon, taidemuseon ja kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden. Se edellyttää kaupungilta ympäristönsuojelun tason jatkuvaa parantamista sekä henkilöstön ympäristöosaamisen ja tietoisuuden lisäämistä.

Kemi on sitoutunut YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteisiin kaupunginvaltuuston päätöksellä joulukuussa 2017.

Kemin Ajoksessa toimii tuulivoimapuisto, jossa on 14 eri toimijan tuulivoimalaitosta.

Kemin lähtötilanne resurssiviisauden näkökulmasta

Energiatehokkuuden edistäminen ja resurssiviisaus ovat keskeisiä tavoitteita Kemin kaupungin toiminnassa.

Kemi liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuonna 2008. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa kunnan energiankäyttöä 7,5 prosenttia vuosina 2017–2025. Vuonna 2020 Kemi liittyi Hinku-verkostoon, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuosien 2007–2030 aikana.

Kemin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 56 prosenttia vuosina 2007–2023, ja asukaskohtainen päästövähennys on ollut 48 prosenttia.

Kemin Energia ja Vesi Oy:n omistama Karjalahden kiinteän polttoaineen kaukolämpölaitos on vähentänyt turpeen käyttöä merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana ja lisännyt samalla puun käyttöä, mikä on pienentänyt kaupunkikonsernin hiilidioksidipäästöjä.

Vuonna 2007 Karjalahden laitoksen kaukolämmöstä 13,4 prosenttia oli hiilidioksidivapaata. Vuoteen 2023 mennessä osuus oli noussut 85,6 prosenttiin. Vuonna 2024 Kemin kaupungin kiinteistöjen käyttämästä sähköenergiasta 19,4 prosenttia oli hiilidioksidivapaata.

Miten Kemissä on edistetty Fisu-verkoston tavoitteita

Kaupunki suosii puurakentamista uudisrakennushankkeissaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Keskeisiä puurakentamisen kohteita ovat Sauvosaaren jalkapallokentän katsomo, joka valmistui vuonna 2016 ja on Suomen suurin CLT-elementeistä rakennettu katsomo. Pajarinrannan päiväkoti, joka otettiin käyttöön vuonna 2021, on maailman suurin hirsirakenteinen päiväkoti. Vuonna 2024 käyttöön otetussa Sauvosaaren monitoimihallissa on massiiviliimapuurunko, CLT-seinät ja julkisivussa käytetty puuta.

Kaupungin uimahallissa toimii aurinkovoimala, jossa on 109 aurinkopaneelia.

Kaupunki on uusinut katuvalaistusta asentamalla vuosittain 400–600 LED-valaisinta ja ottanut käyttöön sähköautojen latauspisteitä. Luottamustoimielinten kokousasiakirjat on siirretty sähköiseen muotoon, mikä on vähentänyt paperinkulutusta merkittävästi. Toimistohuoneiden roska-astioiden muovipussien käyttö on lopetettu, mikä on vähentänyt kulutusta 20 000 pussilla vuodessa.

Vastuullisuus matkailupalveluissa

Kemin Matkailu Oy:n omistama Kemin Lumilinna on Green Key -sertifioitu kohde ja mukana Sustainable Travel Finland -vastuullisuuspolulla.

Lumilinnan lämmitysenergia tuotetaan maalämmöllä ja jäähdytysenergia geokaivolla. Katolla sijaitsee aurinkovoimala, jossa on 400 paneelia. Voimalan vuosituotto on noin 100 000 kWh, ja hukkalämpö hyödynnetään muun muassa käyttöveden lämmityksessä.

Vihreän siirtymän hankkeet tukemassa kestävää kehitystä

Kemin kaupunki on toteuttanut ja sillä on käynnissä useita hankkeita resurssiviisauden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Näissä hankkeissa on edistetty vähäpäästöistä energiantuotantoa ja -käyttöä, kehitetty resurssiviisaita ja vähähiilisiä ratkaisuja teollisuudelle, rakentamiselle ja ruokahävikin vähentämiseen sekä tuotu kiertotalouden ratkaisuja käytäntöön eri toimialoilla. Lisäksi kunnille ja yrityksille on luotu työkaluja päästövähennyksiin ja ympäristöjärjestelmien kehittämiseen.

Kaupunki on mukana Lapin Ilmastostrategia 2030 -työssä ja tukee alueellisia ja kansallisia tavoitteita hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Osana Hinku-verkostoa Kemi pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuosien 2007–2030 aikana.

Kemi osallistuu vuosittain Earth Hour -kampanjaan ja tukee kestäviä liikkumisratkaisuja, kuten joukkoliikenteen käyttöä tarjoamalla ilmaisia bussimatkoja kansainvälisen auton vapaapäivänä.

Kaupunki on mukana biokaasulaitoshankkeessa, jonka tavoitteena on käsitellä yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ja maatalouden lietteitä sekä kotitalouksien biojätettä ja tuottaa biokaasua liikenne- ja teollisuuskäyttöön. Laitoksen tuottama ravinnepitoisen mädätejäännös voidaan hyödyntää lannoitemateriaalina, mikä vähentää neitseellisten lannoitteiden tarvetta.

Yhteyshenkilöt:

Ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö, puh. 040 069 23 69

Ympäristöjohtaja Mika Grönvall, puh. 040 089 5322

Tilapalvelupäällikkö Virpi Mäki-Iso, puh. 040 687 7375

Kestävän kehityksen päällikkö Eija Kinnunen, puh. 040 161 6590

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@kemi.fi

---