Lappeenrannan elinkeinotoiminnan toimialarakenne on samantyyppinen kuin koko maassa keskimäärin. Lappeenranta toimii rohkeasti Kaakkois-Suomen aktiivisena keskuskaupunkina sekä suunnannäyttäjänä. Kaupunki kokeilee rohkeasti uutta ja hakee aktiivisesti ratkaisuja toimintatapojen kehittämiseen.

Lappeenrannan kaupunki on sitoutunut kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi. Vihreä siirtymä etenee Lappeenrannassa hyvin ja vihreän siirtymän investoinnit ovat kasvussa. Kiertotalouden periaatteet ovat keskeisesti mukana kaupungin päivitetyssä strategiassa. Hankkeiden avulla Lappeenrannassa edistetään kiertotalouden innovaatioita ja pilotointeja. Kaupunki koordinoi Etelä-Karjalan alueellista kiertotaloustyötä osana valtakunnallista Circwaste-hanketta.

Lappeenranta osallistuu aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten verkostojen toimintaan sekä edistää ja arvioi säännöllisesti kestävyyttä yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Lappeenrannassa etsitään ja kehitetään tapoja, joilla kaupungista tehdään jätteetön ja hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Käytännön ilmastotyö

Suomen ilmastopääkaupunki Lappeenranta on tehnyt kunnianhimoista ja pitkäjänteistä työtä ilmastotoimenpiteiden, kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Kaupungissa tehdään aktiivisesti toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjunnassa, kasvihuonekaasupäästöjen alentamisessa, jätteiden kierrättämisessä, vesistöjen kunnostamisessa ja vihreässä sähköistämisessä. Kaupunki on perustanut yli 100 kosteikkoa Pien-Saimaalle. Kaikki Lappeenrannan kaupungin käyttämä sähkö on hiilineutraalia, ja kaikki Lappeenrannan kotitalousjäte kierrätetään materiaaliksi tai energiaksi. Lappeenrannassa on käynnissä teollisen mittakaavan synteettisten polttoaineiden valmistuslaitoksen suunnittelu. Laitos hyödyntää teollisuuden hiilidioksidia yhdistäen sitä alueella tuotettavan vihreän vedyn kanssa.

Lappeenranta panostaa yhteistyöhön muiden kaupunkien, yliopistojen, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Alueella toimii aktiivinen yrityslähtöinen energia- ja ympäristöalan verkosto Greenreality Network, joka luo jäsenilleen sekä alueelle kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lapsille ja nuorille opetetaan kiertotalouden malleja Lappeenranta Junior University Uniorissa ja oppilaitoksissa. Vuosittain 3 000 oppilasta käy Uniori-koulutuksen kestävän kehityksen teemoilla.

Lappeenrannassa sijaitseva LUT-yliopiston Skinnarilan kampus on uniikki energia-alan tutkimus- ja koulutuskeskittymä. LUT-yliopisto on Times Higher Education 2022 Impact Ranking -vertailussa ilmastoteoissa Suomen paras ja koko maailman yhdeksänneksi paras yliopisto.

Kaupunki on saanut paljon huomiota kestävän kehityksen teoillaan. Euroopan komissio valitsi Lappeenrannan Euroopan sadan ilmastoneutraalin ja älykkään edelläkävijäkaupungin joukkoon vuonna 2022. Valitut kaupungit toimivat eurooppalaisena innovaatio- ja investointikeskittymänä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä edistävät esimerkillään muidenkin kaupunkien etenemistä hiilineutraaleiksi. Vuonna 2021 Lappeenranta voitti Euroopan komission European Green Leaf -palkinnon. Lisäksi kaupunki solmi valtion kanssa ekosysteemisopimuksen vuonna 2021 ja kuuluu sen kautta Innokaupunkien verkostoon.

Lähtötilanne ja tavoitteet

Lappeenrannan kiertotalouden päämääränä on, että hyvinvointi on kestävää, eikä se tuota päästöjä, jätettä tai ylikulutusta. Päämäärinä on myös ympäristöliiketoiminnan kasvu ja alan työpaikkojen lisääntyminen sekä asukkaiden ja yritysten ympäristö- ja kiertotalousosaamisen vahvistuminen.

Lappeenrannassa ilmaston puolesta tehtävä työ perustuu edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä kannustavaan toimintaan, ilmastotyön verkostoitumisen ja kestävien kokeilujen mahdollistamiseen, ympäristöliiketoiminnan edistämiseen sekä vahvaan yhteistyöhön alueellisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa.

Vuonna 2021 Lappeenrannassa on laadittu kiertotalouden tiekartta, jossa on asetettu tavoitteita ja toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi alueella. Hankinnat, alueidenkäytön suunnittelu, rakentaminen, kierrätys ja jätehuolto sekä jakamistalous ja älykkäät palvelut kuuluvat Lappeenrannan kiertotalouden tiekartan painopisteisiin. Tiekartan toimenpiteet ovat nähtävissä Kestävyysvahti-palvelussa.

Lisäksi Etelä-Karjalaan on laadittu vuonna 2018 Etelä-Karjalan kiertotalouden tiekartta, jossa asetetaan tavoitteita ja päämääriä kiertotalouden edistämiseksi alueellamme. Maakunnan tiekartta on päivitetty vuonna 2021, ja sen avainindikaattoreita ovat yhdyskuntajätteen määrä ja kierrätysaste, rakennus- ja purkujätteen kierrätetty määrä ja kierrätysaste, biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä sekä biohajoavan yhdyskuntajätteen kompostoidut tai mädätetyt määrät, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä ja hyödyntämisaste, ympäristöliiketoiminnan työpaikat, alueellinen liiketoiminnan määrä jätehuollon ja kierrätyksen toimialalla.

Lappeenrannan kestävyysvahti(siirryt toiseen palveluun)

Lappeenrannan kaupungin strategia(siirryt toiseen palveluun)

Kestävyystavoitteet on kytketty vahvasti Lappeenrannan strategiaan, jonka yhtenä päätavoitteena on kaupungin eteneminen kohti hiilineutraaliutta. Strategian mukaisesti kaupunki hillitsee ilmastonmuutosta ja sopeutuu sen seurauksiin, edistää kiertotaloutta sekä vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Yksi strategian kärkiohjelmista Lappeenrannassa on Kestävä kaupunki. Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat strategian kulmakiviä. Strategian keskeisenä tavoitteena on, että Lappeenranta saavuttaa taloudellisen kestävyyden ja noudattaa kiertotalouden periaatteita. Lisäksi kaupunki parantaa strategian mukaisesti resurssi-, energia- ja materiaalitehokkuutta sekä edistää uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Lappeenrannan kaupungin uusin ilmasto-ohjelma on laadittu vuosille 2021–2030. Ilmasto-ohjelman tavoitteena on tehdä kaupungista hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja toteuttaa pidemmän aikavälin päästövähennystavoitetta. Tavoitteen saavuttamiseksi Lappeenrannan kaupunkialueen kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen edetään asetettujen välitavoitteiden kautta; vuoteen 2020 mennessä päästöjä vähennetään 30 % vuoden 1990 tasosta, vuoteen 2023 mennessä päästöjä vähennetään 50 % vuoden 1990 tasosta, vuoteen 2030 mennessä päästöjä vähennetään 80 % vuoden 1990 tasosta ja pitkän aikavälin tavoitteena on 100 % päästövähennys vuoden 1990 tasosta.

Ilmasto-ohjelmassa on asetettu tavoitteet ja toimenpiteet energiatehokkuudelle, uusiutuvan energian lisäämiselle, CO₂-päästöjen vähentämiselle sekä kestävän liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle. Keskeisenä tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kiertotalousajattelu on vakiintunut osa suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja kaupunkiorganisaation eri tasoilla ja sektoreilla.

Ilmasto-ohjelman kokonaisuus sisältää Lappeenrannan maantieteellisen alueen kasvihuonekaasupäätöslaskennat perus- ja seurantavuodelle ja päästövähennystoimenpiteet eli ilmastonmuutoksen lievennystoimenpiteet vuoteen 2030 toteuttavaksi. SECAP-viitekehyksen mukaisesti ilmasto-ohjelmaan on myös sisällytetty ilmastonmuutosriskien ja haavoittuvuuksien analyysi, sekä ilmastonmuutoksen sopeuttamisen kokonaisuudet. Ilmasto-ohjelma tukee Lappeenrannan kaupungin kansainvälistä tavoitetta olla globaali suunnannäyttäjä ja edelläkävijä kaupunkien energia- ja ilmastopolitiikan edistämisessä.

Mitä Fisu-verkosto on antanut kunnalle?

Lappeenrannassa ollaan avoimia uusille ideoille ja yhteistyöajatuksille, joten resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien Fisu-verkostotoiminta on ollut kaupungille antoisaa.

Kestävän kehityksen kuntaverkostossa mukana olemisen ansiosta Lappeenranta on osallistunut parhaiden kestävyyden käytänteiden jakamiseen. Konkreettisinta antia on ollut verkoston erillishankkeissa tehty työ. Näissä on kehitetty muun muassa kuntien ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä, talous- ja ilmastojohtamisen saumatonta kytkemistä toisiinsa sekä resurssiviisaustyön indikaattoreita.

Fisu-verkoston vertaistuki vauhdittaa tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi verkoston ansiosta ideoita ja tietoa on päästy jakamaan kunta- ja palvelukeskusaktiivien yhteisissä tapaamisissa. Lappeenrannassa järjestettiin onnistuneesti Fisu-verkostopäivät 4.–5.10.2022.

Lappeenrannan tavoitteena on olla uusiutuvan energian ja vihreän teknologian johtava kaupunki, joka toimii esimerkkinä muille kaupungeille. Jäsenyys kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää tätä työtä. Vihreä siirtymä säilyttää keskeisen asemansa kaupungin päivitetyssä strategiassa, ja siksi tämäkin verkosto on Lappeenrannalle tärkeä.

Yhteyshenkilöt:
ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen
puh. 040 081 5284
etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

kehitysjohtaja Markku Heinonen
puh. 040 581 1998
etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lappeenrannan kaupunki(siirryt toiseen palveluun)