
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki. Pitkä historia tuo mukanaan vastuun ja vahvan perustan huolehtia kaupungin kestävästä ja elinvoimaisesta tulevaisuudesta.
Kaupunki tunnetaan järvistään sekä laajoista ja monimuotoisista metsäalueistaan, jotka ovat tärkeä osa Hämeenlinnan identiteettiä ja tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia liikkumiseen, virkistäytymiseen ja luonnon rauhaan. Järviä on 339 kpl ja järvipinta-alaa 246 km2. Kaupungilla on omassa omistuksessaan noin 5 800 hehtaaria monikäyttöisiä metsiä, joita hoidetaan kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti.
Hämeenlinna on myös lasten kaupunki. Kaupunki sai ensimmäisenä Suomessa UNICEFin myöntämän Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen vuonna 2013, ja tunnustus on uusittu jokaisella arviointikerralla (2015, 2017, 2021 ja 2025).
Historia, kulttuuri, luonto ja tulevaisuuteen suuntautuva kestävyystyö muodostavat Hämeenlinnassa vahvan kokonaisuuden: kaupunki kasvaa ja kehittyy, mutta tekee sen kunnioittaen ympäristöään ja vahvistaen asukkaidensa hyvinvointia.
Hämeenlinnan lähtökohdat resurssiviisaustyöhön
Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma valmistui vuonna 2020, ja sen mukaisesti Hämeenlinna tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035 siten, että päästöjä vähennetään 80 % vuoteen 2010 verrattuna ja loput päästöistä sitoutuvat ylläpidettäviin ja kehitettäviin hiilinieluihin tai hyvitetään muilla keinoin.
Toimenpiteet kattavat päästövähennyksiä laajemman kokonaisuuden. Suuri osa toimenpiteistä on ilmastotyötä tukevaa resurssiviisautta. Hämeen ilmastovahtiin on kirjattu 132 toimenpidettä, joista aktiivisia on noin puolet.
Vuonna 2026 Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma päivitetään siten, että hiilineutraaliuteen tähtäävien toimien lisäksi siihen sisältyy ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma ja Fisu-verkoston toimintasuunnitelma. Samalla päivitetään ilmastovahti.
Miten Hämeenlinna on käytännössä toteuttanut Fisun tavoitteita?
Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelman toimenpiteinä on muun muassa parannettu kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuutta, otettu käyttöön aurinkoenergiaa, siirrytty öljy- ja maakaasulämmityksestä uusiutuviin energiamuotoihin, vaihdettu katuvalaistusta led-valoiksi ja vähennetty ruokahävikkiä.
Tulevaisuuden kannalta merkittävää on päiväkodeissa ja kouluissa tehtävä kestävyyskasvatus, vaikka se ei näykään välittömästi päästövähennyksinä. Hämeenlinnassa on käytössä Kestävän elämäntavan opinpolku, joka läpäisee varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen. Sen tavoitteena on kasvattaa ja ohjata hämeenlinnalaisia lapsia ja nuoria kestävään ja vastuulliseen elämäntapaan ikätason mukaisesti, vuosi vuodelta osaamista syventäen. Opinpolkuun sisältyy kolmasluokkalaisten Vesireppu- ja viidesluokkalaisten Muovikassi-toimintamallit, joissa koululaiset pääsevät oppimaan kestävyyttä luontoympäristössä käytännön tekemisen kautta.
Lisää tietoa Hämeenlinnan ilmastotyöstä
Hiilineutraali Hämeenlinna(siirryt toiseen palveluun)
Yhteyshenkilöt
Kestävyys- ja ilmastoasiantuntija
Terhi Svanström
040 689 5648
etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi
Ympäristöjohtaja
Sari Janhunen
040 689 7858
etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi