Siilinjärvi on Pohjois-Savon kasvukunta, joka tunnetaan luonnonläheisyydestä, vahvasta elinkeinoelämästä ja hyvistä palveluista. Kunta on perustettu vuonna 1925 ja sen pinta-ala on 508 km², josta vesialuetta on 107 km². Siilinjärvellä on kaksi päätaajamaa: kirkonkylän taajama sekä Vuorela–Toivalan taajama Kuopion tuntumassa. Näiden lisäksi kunnassa on useita kyläalueita ja laajoja maaseutumaisia haja-asutusalueita, joilla harjoitetaan aktiivista maataloutta.

Siilinjärven maisemaa leimaavat Suomen pisin yhtenäinen harjujakso, vesistöt ja lehdot. Kunnassa toimii useita teollisuus- ja yritysalueita, ja erityisesti Yara Suomi Oy:n tehdas- ja kaivosalueet ovat merkittävä osa kunnan elinkeinorakennetta. Kunnan alueella sijaitsee myös Kuopion lentoasema sotilasilmailun tukikohtineen. Nämä tekijät vaikuttavat olennaisesti kunnan resurssiviisaus- ja ilmastotyön lähtökohtiin ja painopisteisiin.

Käytännön työtä resurssiviisauden edistämiseksi

Kiertotalous

Siilinjärvellä on pitkät perinteet kiertotalouden edistämisessä erityisesti maarakentamisessa. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen alkoi betoniteollisuuden sivuvirroista jo yli 20 vuotta sitten, ja toimintaa on sittemmin laajennettu purkumateriaaleihin sekä kaivostoiminnan sivukiveen. Materiaaleja hyödynnetään muun muassa katu-, teollisuus- ja yritysalueiden esirakentamisessa. Kunta tukee toimintaa järjestämällä purku-urakoitsijoille valmiiksi luvitettuja alueita materiaalien hyödyntämistä varten.

Ylijäämämaiden hyödyntämistä edistetään tekemällä kaikilla kaavoitettavilla alueilla maa-ainesten massalaskelmat ja etsimällä hyödyntämispaikkoja ensisijaisesti alueiden sisältä. Lisäksi kunta myy käytöstä poistettuja materiaaleja ja koneita Kiertonet-palvelun kautta.

Energia ja liikkuminen

Siilinjärven kunta on luopunut öljylämmityksestä kaikissa suoraan omistamissaan kiinteistöissä. Lämmitysmuodoiksi on valittu muun muassa kaukolämpö, maalämpö ja puuperäiset polttoaineet. Kunta on ollut mukana edistämässä kirkonkylän kaukolämmössä teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntämistä, ja tällä hetkellä hiilineutraalin hukkalämmön osuus kaukolämmön tuotannossa on kirkonkylän taajamassa yli 99 prosenttia.

Kaikkiin kunnan toimitilarakennuksiin on asennettu aurinkopaneelit. Kunnan henkilö- ja pakettiautot ovat pääsääntöisesti sähköautoja, ja latausinfrastruktuuria on rakennettu kunnan omille kiinteistöille.

Julkista ja kevyttä liikennettä edistetään investoimalla pysäkkikatoksiin ja pyöräparkkeihin, parantamalla liityntäpysäköintiä sekä siirtymällä runkolinjoilla sähköbusseihin. Uudet asuntoalueet sijoittuvat bussireittien varrelle, ja kevyen liikenteen väyliä rakennetaan ja saneerataan suunnitelmallisesti. Katu- ja liikuntapaikkavalaistusta modernisoidaan LED-tekniikkaan, ja hankkeen tavoitevuosi on 2029.

Ilmastojohtaminen ja seuranta

Siilinjärvellä resurssiviisaus- ja ilmastotyötä ohjaavat valtuuston hyväksymät ohjelmat, kuten resurssiviisausohjelma ja ilmasto-ohjelma. Ilmastobudjetointi otettiin käyttöön vuonna 2024. Resurssiviisaus- ja ilmastotyön seurantaa varten kehitetään ympäristövahti-järjestelmää, joka on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön vuoden 2026 alussa.

Kunta on mukana Julkisten alojen energiatehokkuussopimuksessa, ja energiatehokkuus on ollut keskeinen painopiste uusissa toimitilahankkeissa. Meneillään olevassa Kunnan metsät hiilinieluna -hankkeessa laaditaan vastuullinen metsäsuunnitelma, jossa huomioidaan hiilinielut, ilmastopäästöt, vesistövaikutukset ja luonnon monimuotoisuus.

Lähtötilanne ja tulevat painopisteet

Siilinjärvellä on hyväksytyt resurssiviisaus- ja ilmasto-ohjelmat, ja työtä tehdään aktiivisesti eri toimialoilla. Ilmastojohtamisen ja seurannan systemaattisuutta kehitetään parhaillaan. Resurssiviisaustavoitteisiin vaikuttavat erityisesti vanhojen toimitilojen purkaminen ja uudisrakentaminen, uusien asunto- ja yritysalueiden kehittäminen sekä yritysten sivuvirtojen hyödyntämisen lisääminen.

Nykyiset ohjelmat ja strategiat päivitetään vuonna 2026 valmistuvan strategian ja ilmasto-ohjelman yhteydessä.

Yhteyshenkilöt:

• Matti Nousiainen, ympäristönsuojelupäällikkö, puh. 044 740 1422
• Tanja Pöyhönen, ilmastokoordinaattori, puh. 044 718 2114
• Virve Suoaro, ympäristönsuojelutarkastaja, puh. 044 740 1442